Kilpailukyky ajatustyössä -hanke

Toteutimme elokuussa 2023-helmikuussa 2024 Kilpailukyky ajatustyössä -hankkeen. Tavoitteena oli selvittää parhaita käytäntöjä, joilla voimme tukea suomalaisen ajatustyön  ja organisaatiokulttuurin kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa. Jos haluat kuulla tuoreimmat näkökulmat ja käytännöt ajatustyön optimoimiseen, sovi aika maksuttomaan keskusteluun alla olevasta napista.

Kyllä, haluan kuulla tuloksia

Miksi käynnistimme Kilpailukyky ajatustyössä -hankkeen?

Suomen kilpailukyky on heikentynyt kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa.* Sijoitus heikentyi erityisesti arvoissa ja asenteissa: siinä, kuinka joustavia ja sopeutuvia ihmiset ovat kohdatessaan uusia haasteita sekä digitaalisessa siirtymässä. Tämä on uhka tulevaisuuden ajatustyössä pärjäämiselle.

**Kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleensä kustannuskilpailukykyä, hintakilpailukykyä tai reaalista kilpailukykyä. Etlan tiedote kansainvälisestä kilpailukykyvertailusta:
https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/suomi-putosi-kolme-sijaa-kansainvalisessa-kilpailukykyvertailussa-nyt-sija-11/

”Kahdeksan tehokasta tuntia on harhainen tavoite – nykyinen työelämä on rikkomassa meidät”

Mona Moisala

Aivojen asiantuntija, psykologian tohtori

Helsingin Sanomat 3.8.2020

Mona vastaa Sataman tutkimuksesta ja koulutussisällöstä

Vanhat mittarit sekä johtamisen ja organisoitumisen tavat eivät tue laadukasta, inhimillisesti kestävää ja tuloksia tuottavaa ajatustyötä. Aivoja ei voi laittaa päälle ja pois kellokortin tavoin tai pakottaa suorittamaan tiettyä määrää laadukkaita toistoja tietyssä ajassa.

Kahdeksan tehokasta työtuntia putkeen on siis harhainen tavoite, kuten osakkaamme, aivojen asiantuntija ja psykologian tohtori Mona Moisala totesi jo vuonna 2020 Helsingin Sanomien artikkelissa ”Työelämä unohti aivot”.

Kognitiivinen potentiaali on onnistumisen keskiössä kaikessa ajattelua vaativassa työssä, kuten esimerkiksi esihenkilötehtävissä, asiakaskohtaamisissa ja suunnittelutyössä. Kestävän menestyksen edellytyksenä aivot tarvitsevat lepoa, oikeanlaisia päämääriä, rutiineja ja tukirakenteita toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden tarjoamisessa suuri osa yrityksistä epäonnistuu, vaikka se olisi ensiarvoisen tärkeää tulevan kilpailukyvyn varmistamisen kannalta.

Tähänastiset kilpailukykyselvitykset ovat luonteeltaan taaksepäin katsovia ja ne ovat osoittautuneet huonoiksi tulevan kehityksen ennakoijiksi.** Hankkeen kautta haluamme selvittää, mikä toimii ja miten voimme taata kilpailukykyiset ja kestävät työ- ja johtamistavat sekä ajatustyötä tukevat teknologiat ja rakenteet nyt ja tulevaisuudessa.

**https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kilpailukyky/

Tarvitsemme uusia eväitä ajatustyössä onnistumiseen

Kilpailukyky ajatustyössä -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja syventää ymmärrystämme parhaista käytännöistä ja toimintamalleista, joiden kautta suomalaiset organisaatiot voivat parantaa toimintaansa ja kehittää kilpailukykyään ajatustyössä.

Satama Lifen missio on kehittää tutkimuksen sekä käytännön kehitystyön kautta ymmärrystä siitä, miten siirrymme ylikuormittavista, katkonaisista ja keskittymiskykyämme ja jaksamistamme heikentävistä työ- ja johtamistavoista kohti kestävämpää kulttuuria. Eli sellaista, joka aidosti tuo tuloksia - inhimillisillä ja kestävillä tavoilla.

Tähän päästäksemme haastattelimme loppusyksystä 2023 suomalaisten organisaatioiden ylintä johtoa, HR- ja kulttuurivastaavia, kehitys- ja työkykyjohtajia, myynnin, markkinoinnin ja viestinnän johtajia sekä tutkijoita ja asiantuntijoita eri toimialoilta.

Tuloksien pohjalta olemme tunnistaneet 7 osa-aluetta, joihin panostamalla organisaatiot voivat luoda inhimillistä ja kestävää kasvua eli kilpailukykyä ajatustyössä. Lisäksi olemme tunnistaneet kriittisimpiä tekijöitä, jotka kuormittavat ja heikentävät ihmisten ja organisaatioiden kognitiivista suorituskykyä ja jaksamista.

Käytännön ratkaisuja ajatustyön haasteisiin

Ota haltuusi kokeneiden asiantuntijoiden tutkittu ja kokemusperäinen tieto laadukkaan ja tuottavan ajatustyön tekemiseen.

Psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisala vastaa Sataman koulutussisällöistä ja tutkimuksesta

Mona Moisala

Psykologian tohtori & aivojen asiantuntija

Fiksut ja aivoystävälliset työtavat

Eppu Sorell on työyhteisövalmentaja ja sertifioitu business coach

Eppu Sorell

Työyhteisövalmentaja ja sertifioitu business coach

Ajatustyön mahdollistava tiimi- ja esihenkilötyö

Antti Quanta on Sataman toimitusjohtaja ja tietää, miten ihmisistä huolehtiminen käännetään liikevaihdoksi

Antti Quanta

Kauppatieteiden maisteri ja myynnin kehittäjä

Kestävä myyntikulttuuri

Anne Rantala on työyhteisölämmittelijä sekä Group & Team Coach (BCI)

Anne Rantala

työyhteisölämmittelijä, Group & Team Coach (BCI)

Kohottava vuorovaikutus ja työyhteisölämpö

Ilkka Halava

Ilkka Halava

Tulevaisuustutkija

Muutos- ja tulevaisuuskyvykkyyksien kehittäminen

Saara Reiman

Saara Reiman

VTM, konsultti, autisti

Neuromoninaisuus, aistiystävällisyys ja kuormituksenhallinta

Kartoitetaan kulttuurinne ajatustyön onnistumista tukevat tekijät ja karikot, jotka syövät tuottavuutta ja aiheuttavat ylimääräistä kuormitusta.

Haluatko, että organisaationne on kilpailukykyinen vuonna 2029?

Haastattelimme Kilpailukyky ajatustyössä -hankkeen puitteissa yli 50 yritystä eri toimialoilta. Jos haluat kuulla hankkeen löydöksistä ja kilpailukyvyn kehittämisestä ajatustyössä, varaa keskusteluaika alla olevasta napista.

Kyllä, haluan kuulla tuloksia!