Tunnetaidoilla viitataan kykyyn havaita, ilmaista ja säädellä tunteitaan. Tunnetaidot ovat yksi modernin ajattelutyön kulmakivistä, sekä oleellinen tulevaisuuden työelämän taito. Kuten tunnetaitoihin erikoistunut psykologi Katja Myllyviita toteaa: “Tunteet organisoivat tietojenkäsittelyämme. Tämä on yksi syy siihen, miksi meidän on hyödyllistä tunnistaa ja säädellä omia tunteitamme. Tunteet vaikuttavat muistin toimintaan ja ajatteluun samalla, kun ne ohjaavat käyttäytymistämme.

Aivojen tunneverkostosta erityisesti amygdalalla on tärkeä rooli tunteiden viriämisessä. Amygdala reagoi tunnepitoisiin ärsykkeisiin ja auttaa ohjaamaan toimintaa tunteita herättävissä tilanteissa (Phelps ym., 2005). Amygdalalla on suoria ja epäsuoria yhteyksiä etuotsalohkoihin eli aivojen “kontrollikeskukseen”. Voimakas tunnekokemus voi merkittävästi häiritä etuotsalohkon toimintaa, kuten keskittymistä, ongelmanratkaisua ja päättelykykyä. Erityisesti stressin ja ahdistuksen on näytetty vaikuttavan hormonaalisten ja neurokemiallisten väylien kautta kognitiivisiin toimintoihin vielä pitkään sen jälkeenkin, kun tunteen voimakkain intensiteetti on ehtinyt laantua (Okon-Singer ym., 2015).

Etuotsalohkojen (eli “järjen”) ja amygdalan (eli “tunteen”) välinen vuorovaikutus on siis hyvin tiivistä ja vastavuoroista. Tunteita ei voi erottaa ajattelusta, Se, mitä tunnemme, vaikuttaa väistämättä aivojen kykyyn vastaanottaa ja käsitellä tietoa.

Myös tutkimus osoittaa, että tunteet vaikuttavat ajatustyössä suoriutumiseen. Esimerkiksi laajan, 43 tutkimusta koonneen meta-analyysin mukaan yksilön tunnetaidoilla oli merkitsevä ja systemaattinen yhteys parempaan työssä suoriutumiseen (O'Boyle ym., 2011). Tutkijoiden johtopäätös oli, että tunnetaidot ovat älykkyyden ja persoonallisuuspiirteiden ohella yksi tärkeimmistä yksilön työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. He myös ehdottavat, että tunnetaitojen merkitys korostuu entisestään työnkuvissa, joihin kuuluu tunnetyötä ja ihmisten kohtaamista.

Tunnetaitojen merkitystä ei siis voi liikaa korostaa. Onneksi tunnetaitoja on mahdollista oppia. Ne eivät ole yksilön synnynnäisiä tai pysyviä ominaisuuksia. Jokainen työpäivän aikana viriävä tunne tuo mukanaan mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta.

Myllyviita, K. Tunne tunteesi. 2016, Duodecim.
O'Boyle Jr, E. H., Humphrey, R. H., Pollack, J. M., Hawver, T. H., & Story, P. A. (2011). The relation between emotional intelligence and job performance: A meta-analysis. Journal of Organizational Behavior, 32(5), 788-818.
Okon-Singer, H., Hendler, T., Pessoa, L., & Shackman, A. J. (2015). The neurobiology of emotion–cognition interactions: fundamental questions and strategies for future research. Frontiers in human neuroscience, 9, 58.
Phelps, E. A., & LeDoux, J. E. (2005). Contributions of the amygdala to emotion processing: from animal models to human behavior. Neuron, 48(2), 175-187.