Neljä perusperiaatetta vaativiin muutoksiin

Uskon vahvasti, että pysyvää muutosta on mahdoton tehdä, mikäli ihmisen mieli ei ole muutoksessa mukana. Ja koska organisaatio koostuu ihmisistä, senkään muutos ei voi onnistua ilman, että muutosta tekevien jäsenten aivot on viritetty sopivalle taajuudelle.

Muutos ei tietenkään synny pelkästään ”asennoitumalla oikein”, eikä edes vahvasta sisäisestä motivaatiosta. Se vaatii myös tavoitteen mukaisia tekoja, kerta toisensa jälkeen. Asennoitumiseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä se linkittyy vahvasti valintoihimme ja siihen, kuinka hyvin jaksamme työskennellä muutoksen eteen.

Jos olette tosissanne tekemässä yhtään haastavampaa tai monimutkaisempaa muutosta, ensimmäinen askel on luopua supernopeiden tulosten tavoittelusta. Kestävät tulokset vaativat aikaa. Uuden harjoittelu ja varsinkin vanhasta pois oppiminen ei tapahdu hetkessä. Eikä edes seuraavassa.

Asettamalla odotukset realistisesti ja palastelemalla muutosmatkan sopiviin, tuloksia tuoviin toimintoihin, saatatte jopa nauttia matkasta. Se taas voi jouduttaa prosessia.

Asioita tapahtuu ja olosuhteet voivat olla haastavat. Jokaisen muutoksessa mukana olevan on kuitenkin ymmärrettävä oma vastuunsa. Jokainen tekee lopulta omat valintansa, ja on syytä omaksua se asenne, ettei mikään tai kukaan muu tee niitä puolestasi.

Mielenkiintoista on, että vastuu paradoksaalisesti voimauttaa. Sen ottaminen voi olla pelottavaa, sillä silloin luopuu mahdollisuudesta selitellä asioita. Samalla se on äärimmäisen voimaannuttavaa. Sinä olet puikoissa. Olosuhteet vaikuttavat valintoihin, joita voit tehdä, mutta eivät sanele, mitä päätät.

Vain todellisen tilan perusteella voi tehdä toimivia suunnitelmia. Lisäksi piilossa olevat möröt nakertavat energiaa.

Järkevästi ja kestävästi tehdyssä muutoksessa on kyse tasapainoilusta monessa asiassa. Yhtäältä on tehtävä tekoja, jotka johtavat haluttuun lopputulokseen. Toisaalta organisaationa ja sen ihmisinä teillä on tiettyjä ominaisuuksia ja toimintaympäristö, jolloin tietyt keinot toimivat paremmin ja toiset huonommin.

Teidän on käytävä erittäin rehellistä keskustelua siitä, mitkä ovat parhaita ratkaisuja. Avoimuus ja asioiden tolan myöntäminen niin itselle kuin toisille voi olla paikoin yllättävänkin haastavaa ja tunteikasta, mutta se on lopulta pieni hinta onnistumisesta.

Myötätuntoinen suhtautuminen niin itseensä, toisiin ihmisiin kuin organisaatioon tasapainottaa sitä, että joudutte välillä olemaan raakarehellisiä.

Jokaisessa ihmisessä, kuten organisaation käytänteissä on omat kiemuransa. Välttäkää niiden tuomitsevaa kritisointia – vaikka ne aiheuttaisivat hidasteita, ne eivät ole vihollisia. Ne ovat osa teitä ja siten osa ratkaisua.

Tiedostakaa muutosta tekevän kokonaisuuden ominaisuudet ja oppikaa tekemään töitä niiden kanssa, ei niitä vastaan. Tällöin löydätte parhaat mahdolliset tavat saavuttaa tavoitteenne.

Yllä olevia periaatteita ei tietenkään ole pakko hyväksyä ja ottaa omakseen, mutta ne tekevät matkasta hitokseen helpompaa. Ne auttavat pääsemään kiinni järkevään tekemiseen, mikä taas johtaa todennäköisemmin pysyvään muutokseen. Ettehän te turhaan muutosta lähde tekemään?

PS. Samat aikaansaamisen mielentaidot auttavat muutosten lisäksi haastavien ja jopa epämieluisten työtehtävien haltuun ottamisessa. Jos aikaansaaminen tuottaa haasteita, niin ota yhteyttä, jeesaamme.