Todennäköisesti kaikki ajatustyötä tekevät ovat jo kyllästymiseen asti kuulleet siitä, kuinka tärkeää työpäivää on tauottaa. Taukoja olisi hyvä pitää työpäivän aikana noin tunnin välein, jotta vireystilamme saa välillä laskea ja mielemme ja kehomme palautuvat vaativasta ajatustyöstä. Mutta mitä jos tauot jäävät hyvistä aikeistamme huolimatta jatkuvasti pitämättä? Entä mitä lyhyidenkin taukojen aikana kannattaisi tehdä, jotta ne olisivat mahdollisimman palauttavia?
Työpäivän aikana pidettävä tauko vaikuttaisi olevan erityisen palauttava, jos sen saa käyttää rentoutumiseen tai sosialisointiin (Bosch ym., 2018). Rentoutumisen tavat ovat meille kaikille erilaisia, mutta monelle toimivat hengityksen hidastaminen, kehon lempeä venyttely tai vaikkapa miellyttävän musiikin kuuntelu. On tärkeää löytää itselleen parhaiten sopiva rentoutumisen muoto, jonka voi toteuttaa lyhyenkin tauon aikana. Jos rentoutumisen sijaan kaipaa enemmän virtaa ja virkistäytymistä, voi sosialisointi olla siihen oiva keino. Nopea soitto kollegalle tai työpaikan kahvihuoneessa piipahtaminen voivat kummasti piristää mieltä, jos työnteko tuntuu tahmealta.
Kun meillä on käytettävissämme lyhyt hengähdystauko päivän aikana, käytämme sen helposti somen selaamiseen. Tämä ei kuitenkaan ehkä kannata, sillä kännykän selaaminen vaikuttaisi tutkijoiden mukaan olevan vähemmän palauttavaa aivoille kuin muu tekeminen. Esimerkiksi Kang ja kollegat (2019) havaitsivat, että kännykällä vietetyn tauon jälkeen ihmisten kognitiivinen suoriutuminen heikkeni verrattuna muihin tauonviettotapoihin. Aivot eivät saa kännykän selailusta sitä lepoa, jota ne kovasti kaipaisivat kiireisen päivän keskellä.
Joskus tauot tuppaavat jäämään pitämättä lähes huomaamattamme. Näin käy erityisesti silloin, kun kalenteri on ahdettu täyteen palavereja. Silloin rästiin jääneet hommat yritetään paniikinomaisesti hoitaa palaverien välissä ja tauot jäävät pahimmassa tapauksessa kokonaan pitämättä. Tällaisessa tilanteessa voivat ensiapukeinona toimia nk. mikrotauot. Mikrotauko voi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa sitä, että sulkee silmät viiden syvän hengityksen ajaksi. Näin lyhyitä mikrotaukoja voi sirotella hyvinkin kiireiseen päivään. Jopa alle minuutin pituiset tauot voivat auttaa palautumaan työpäivän aikana (Bennett ym., 2020). Aivojen kannalta pienetkin tauot ovat kullanarvoisia.
Lähdeviitteet:
Bennett, A. A., Gabriel, A. S., & Calderwood, C. (2020). Examining the interplay of micro-break durations and activities for employee recovery: A mixed-methods investigation. Journal of occupational health psychology, 25(2), 126.)
Bosch, C., Sonnentag, S., & Pinck, A. S. (2018). What makes for a good break? A diary study on recovery experiences during lunch break. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 91(1),)134-157.
Kang, S., & Kurtzberg, T. R. (2019). Reach for your cell phone at your own risk: The cognitive costs of media choice for breaks. Journal of behavioral addictions, 8(3), 395-403.)
